Olli Luukkainen — Koulut ja kodit samalla puolella

Olli Luukkainen, OAJ

Lukuvuosi on jälleen pyörähtänyt käyntiin kaikissa kouluissamme ja niissä rakennetaan jälleen tulevaisuutta.

Lukuvuosi käynnistyi utuisissa näkymissä ja tilanteet voivat koronan vaikutuksesta vaihdella nopeastikin eri osassa maata, jopa eri osissa kunnan alueella. Tärkeintä on kuitenkin luoda uskoa tulevaisuuteen. Tämä on kotien ja koulujen yhteinen tärkeä tehtävä. Lasten ja nuorten arjessa on tärkeä vaalia toiveikasta, myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä. Kodin ja koulun tiivis ja luottamuksellinen yhteistyö on erityisesti poikkeusoloissa ensiarvoisen tärkeää. 

On hyvin ymmärrettävää, että tavallisuudesta poikkeavat toimintatavat ja jatkuva puhe koronasta sekä pelottavat että turruttavat niin nuoret ja vanhemmat oppijat kuin heidän opettajansakin. Siksi on aiempaakin tärkeämpää olla mahdollisimman paljon lapsen ja nuoren kanssa ja kuunnella häntä tarkalla korvalla. Voi olla, että todellisen tunnetilan selville saaminen ei tapahdu helposti.

Jos lapsella tai nuorella on koulunkäymiseen liittyviä kysymyksiä tai pelkoja, on yhteydenottokynnyksen henkilökuntaan oltava aiempaakin matalamman. On tärkeää myös rohkeasti hakea matalalla kynnyksellä apua, jos jaksaminen perheessä on uhattuna. 

Koulunkäyminen on lapsen ja nuoren työtä. Se on opettelua ja harjoittelua vastuun kantamiseen, itseohjautuvuuteen, erilaisuuden ymmärtämiseen ja hyväksymiseen, toisten huomioon ottamiseen ja moniin muihin tärkeisiin elämäntaitoihin. Tarkoituksellisesti nostin ensimmäiseksi esiin elämiseen ja olemiseen liittyviä koulun tavoitteita. Luonnollisesti koululla on runsaasti tiedollisia ja taidollisia tavoitteita.

Kouluun mennään oppimaan, ei osoittamaan jo opittua, vaikka toki kaikki ymmärrämme oppimista tapahtuvan myös koulun ulkopuolella. Oppiminen ja kypsyminen ovat aina yksilöllisiä prosesseja. Oppiminen tapahtuu tavallisesti myös sykäyksittäin, joten sille on annettava avaran yksilöllisesti aikaa. Tämän vuoksi opettajat pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan opettamaan ja ohjaamaan jokaista mahdollisimman yksilöllisesti. Opettajan on kuitenkin otettava huomioon koko ryhmän ja kaikkien sen jäsenten tarpeet. Ne voivat joskus mennä oman lapsesi senhetkisten tarpeiden edelle.

Parasta mitä lapsen huoltajat voivat tehdä lapsensa oppimisen tueksi, on puhua koulutuksen merkityksestä myönteisesti ja kannustaa, joskus vähän patistaakin huolehtimaan omista koulunkäymiseen liittyvistä tehtävistään. Myönteisyys kotipuheessa osoittaa lapselle, että hänen koulutoiminnallaan on omille läheisille tärkeä merkitys ja häntä tuetaan suoriutumaan hänelle parhaalla tavalla omista velvoitteistaan.

Myös osallistuminen kodin ja koulun yhteistyöhön osoittaa lapselle ja nuorelle koulutyön merkityksellisyyden. On tärkeää, että jokainen voi osallistua yhteistyöhön omien mahdollisuuksiensa ja tarpeidensa mukaisesti.

Lapset ja nuoret ovat meidän kallein voimavaramme. Kaikki me koulutus- ja kasvatussektorilla työskentelevät pyrimme tekemään voitavamme noiden tärkeimpien aarteidemme tulevaisuuden hyväksi. Niin kuin koditkin. Olemme siis yhteisellä asialla. Olkaamme sitä yhdessä!

Olli Luukkainen

puheenjohtaja
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
 


Tutustu myös: 

Läpi lukuvuoden 2020-2021 nostamme Porvoon vanhempainyhdistyksenä esiin näkökulmia lasten ja nuorten, kodin ja koulun yhteistyöstä. Siitä, miten tärkeää on erityisesti näinä aikoina tehdä parhaamme lasten puolesta — meistä kunkin tahollaan. Miten tärkeä on lapsen arvo itsessään. Miten merkityksellisiä ovat sitoutuneet ja välittävät vanhemmat ja laajasti katsovat vanhempaintoimijat, osaavat opettajat ja koulun muu henkilökunta, lapsen silmin asioita katsovat päättäjät — moninainen ymmärrys lapsen parhaasta. 

Näkökulmia -kirjoitussarjassa nostetaan esiin erilaisia näkökulmia oppilashuollosta opettajuuteen sekä kodin ja vanhemman arjesta johtamiseen. Katsomme asioita ekaluokkalaisen ja lukiolaisen silmin, paikallisten osaajien ja valtakunnantason vaikuttajien. Suomen- ja ruotsinkielisissä perheissä ja oppilaitoksissa.

Kodin ja koulun yhteistyön merkitystä painotetaan vahvasti koulutuspolitiikassa, koulutusta koskevassa lainsäädännössä ja koulujen opetussuunnitelmissa. Se konkretisoituu lopulta aina yksittäisen lapsen kohdalla. Tulevaisuuden aikuisen.