Riikkaliisa Simola — Yhdessä matematiikkaa oppimaan
Muistan vieläkin, kuinka lukion matematiikanopettajani sanoi innostuneella äänellä, että matematiikkaa on kaikkialla! Erityisesti nuoren lukiolaisen mieleen jäi perustelu siitä, kuinka hiuskiinteessäkin on paljon matematiikkaa.
Koulussa pyritään huomioimaan oppilaiden myönteinen asenne matematiikkaa kohtaan. Oppilaiden motivointi on onnistuessaan opettajan paras ja pisimmälle yltävä työkalu. Lapsen motivaatiolla ja itsetunnolla on valtavan suuri merkitys oppimisen kannalta. Näiden ylläpitämisessä kodeilla on tärkeä rooli.
Matematiikan opetuksen tehtävänä on oppilaan matemaattisen ajattelun kehittyminen. Tämä tarkoittaa loogisen, täsmällisen ja luovan ajattelun kehittymistä. Mennessäni välituntivalvontaan näin eskarilaisten harjoittelevan pihalla luokittelua ja lajittelua. Matemaattisen ajattelun kehittyminen alkaa jo ennen kouluikää. Varhaiskasvatuksessa matemaattisten taitojen harjoittelu on integroitu osaksi päivittäisiä puuhia.
Opiskellessaan matematiikkaa alakoulussa oppilas oppii matemaattisia käsitteitä ja rakenteita. Tänään matematiikan tunnilla halusin kuudesluokkalaisten tekevän töitä sen eteen, että he muistaisivat murtolukujen, desimaalilukujen ja prosenttilukujen välisen yhteyden. Sanoin heille, että voisin pitää sanakokeen matematiikasta. Takaraivossani kumisivat yliopiston matematiikanopettajani sanat: -Matematiikka on kieli. Jotta voit oppia matematiikkaa, sinun on opeteltava sen kieltä.
Jos muistelet omia kouluvuosiasi, mitä sinulle tulee mieleen matematiikan oppimisesta? Opiskelu nykykoulussa on todennäköisesti muuttunut paljon omista kouluajoistasi. Nykyisin opetussuunnitelma velvoittaa opettajia opettamaan matematiikkaa konkreetisti ja toiminnallisesti. Tämä tarkoittaa erilaisten välineiden käyttöä oppimisprosessissa sekä oppimista muutenkin kuin kirjan avulla. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään myös matematiikan opiskelussa.
Yläkoulussa etäopetuksesta lähiopetukseen palannut diginatiivi ysiluokkalainen kysyy matematiikanopettajalta: - Mihin tätä tarvii? Matematiikan aineenopettaja pyrkii vastauksellaan tukemaan oppilaiden vastuunottamista omasta oppimisestaan opetussuunnitelman mukaisesti. Oppilaat saavat tehtäväkseen kysyä kotona, mihin matematiikkaa tarvii. Samalla he hahmottavat matematiikan hyödyllisyyttä omassa elämässään ja laajemmin yhteiskunnassa. Kun lapsesi kysyy sinulta tämän kysymyksen, tee kanssamme yhteistyötä. Pohdi ja vastaa. Saatat opettaa lapsellesi matematiikasta jotakin sellaista, mitä koulu ei opeta.
Matematiikka on muutakin kuin laskemista sanoi nuori ja tuoreen koulutuksen omaava kollega. Matematiikka koostuu tiedoista ja taidoista, joita on paljon. Lapsen matemaattiset taidot kehittyvät tutustumisen, harjoittelun ja opetuksen myötä. Suomalaisissa kouluissa on tarjolla laadukasta opetusta sekä oppimisen tukea. Tukea matematiikan oppimiseen voidaan tarvita monenlaisissa eri tilanteissa, jos lapsella on työläyttä oppia matemaattisia perusasioita. Matematiikan opiskelu kehittää myös oppilaan kykyä käsitellä tietoa sekä ratkaista ongelmia. Matematiikka on luonteeltaan systemaattisesti etenevä taitojen kokonaisuus. Aiemmin opittua tarvitaan uuden oppimisen pohjaksi.
Koteja tarvitaan koulujen kasvatuskumppaneiksi matematiikan oppimisessa ja opiskelussa. Kannustus ja harjoittelu auttavat lasta saavuttamaan tavoitteita. Kodit voivat tukea monella eri tavalla lapsen matematiikan oppimista ja opiskelua. Parhaimmillaan lapsi saa vanhemmaltaan tai lähipiiriin kuuluvalta kannustusta pitkäjänteisen työn tekemiseen perustaitojen vahvistumiseksi. Kuka vaan voi oppia mitä vaan.Tarvitaan hyvää opetusta sekä riittävästi aikaa, tukea ja kannustusta, sanoo erityisopettaja. Monesti vanhat hyvät keinot ovat parhaita: kysele lapselta kertotauluja automatkalla, laskekaa yhdessä kauppareissulla mihin rahat riittävät, pelatkaa lautapelejä, joissa tarvitaan laskemista, leipokaa yhdessä ja mitatkaa ainesosia. Kun kiinnittää huomion matemaattisiin virikkeisiin ympärillämme, saattaa huomata, kuinka matematiikkaa onkin kaikkialla. Tee oma kotiläksysi ja kysy vanhemmiltasi, mitä tehtiin, kun digilaitteet eivät syöneet kaikkea vapaa-aikaa. Kokeile lähipiirin kokemusasiantuntijan vinkkiä oman lapsesi kanssa.
Porvoon kaupungin koulutuspalveluiden painopisteitä ovat suomen kieli ja kirjallisuus sekä matematiikka. Lukutaito on saanut paljon palstatilaa mediasta viime aikoina. Matemaattiset perustaidot, kuten lukukäsitteen hahmottaminen, lukujonotaidot sekä kymmenjärjestelmän ymmärtäminen ovat lukutaitoon verrattavia perustaitoja, joiden osaaminen tai osaamattomuus heijastuvat oppilaan arkielämään mm. asioinnin sujuvuuden tai ammatinvalinnan kautta. Töitä arjen toimintakykyä edistävien taitojen harjoittelun eteen tehdään monella rintamalla: kodeissa, kouluissa ja kehittämisryhmissä. Onnistuaksemme tarvitsemme avarakatseisuutta sekä yhteistyötä. Onnistumisia saavutetaan kaikilla tasoilla samalla reseptillä. Yhdessä ja yhteistyössä.
Riikkaliisa Simola
Erityisopettaja, Kevätkummun koulu, Porvoo
Porvoon kaupungin matematiikan kehittämisryhmän puheenjohtaja
- - - -
Tutustu myös:
- Paula Risikko —Yhteistyötä tarvitaan lapsen ja nuoren hyväksi
- Sari Gustafsson — Vanhempainyhdistykset antennina ja tuntosarvina
- Elin Blomqvist-Valtonen — Yhdessä lapsillemme parempaa huomista
- Niina-Milla Martikainen — Muutosvaiheessa tarvitaan luottamusta
- Olli-Pekka Heinonen — Koronan opetukset
- Olli Luukkainen — Kodit ja koulut samalla puolella
- Ulla Siimes — Yhteistyötä uudessa arjessa
- Milka Harjunen — Kun ajattelee hyvää syntyy hyvää
- Johanna Laisaari — Lasten oikeuksien puolesta
- Jaana Lehtiö — Yläkoulun arkea koronan varjossa syksyllä 2020
- Jukka-Pekka Ujula — Vertailun sietämätön vaikeus
- Ulla Mether — Koulu, niin tuttu ja silti niin vieras
- Anders Adlercreutz — Glöm inte superkrafterna
- Marko Enberg — Kipeätkin aiheet pitää uskaltaa nostaa esiin
- Anette Karlsson — Tikittävä aikapommi?
- Erja Askolin ja Anita Korhonen — Yhdessä olemme enemmän
- Jenni Helenius — Väkivalta on väkivaltaa
- Katja Kokkinen — Kodin ja koulun välisestä viestinnästä
- Nea Hjelt — Olisiko koulujen työ- ja loma-aikoja aika päivittää?
- Hanna Lönnfors — I samma båt, yhdessä niin paljon vahvempia
- Markus Ekholm — Dags att sluta ducka för mobbningen
- Jari Kettunen — Välitodistuksen aika
- Anna-Leena Terrihauta — Miten olla onnellinen?
- Micaela Romantschuk — Ensam är inte stark
- Markku Antinluoma — Poikkeusolot ja yhteistyö
- Ann-Sofie Silvennoinen — Jaksetaan vielä vähän aikaa, kohta helpottaa
- Nora Koskimies — Sekä både että och!
- Rikard Lindström — Ungas trivsel och välmående, vi kan alla bli bättre!
- Jussi Saramo — Kiusaaminen on koko yhteisön asia
- Lotta Virrankari — Osallistuus ennaltaehkäisee kiusaamista
- Petri Paju — Opetus voi olla etänä, koulu ei
Läpi lukuvuoden 2020-2021 nostamme Porvoon vanhempainyhdistyksenä esiin näkökulmia lasten ja nuorten, kodin ja koulun yhteistyöstä. Siitä, miten tärkeää on erityisesti näinä aikoina tehdä parhaamme lasten puolesta — meistä kunkin tahollaan. Miten tärkeä on lapsen arvo itsessään. Miten merkityksellisiä ovat sitoutuneet ja välittävät vanhemmat ja laajasti katsovat vanhempaintoimijat, osaavat opettajat ja koulun muu henkilökunta, lapsen silmin asioita katsovat päättäjät — moninainen ymmärrys lapsen parhaasta.
Näkökulmia -kirjoitussarjassa nostetaan esiin erilaisia näkökulmia oppilashuollosta opettajuuteen sekä kodin ja vanhemman arjesta johtamiseen. Katsomme asioita ekaluokkalaisen ja lukiolaisen silmin, paikallisten osaajien ja valtakunnantason vaikuttajien. Suomen- ja ruotsinkielisissä perheissä ja oppilaitoksissa.
Kodin ja koulun yhteistyön merkitystä painotetaan vahvasti koulutuspolitiikassa, koulutusta koskevassa lainsäädännössä ja koulujen opetussuunnitelmissa. Se konkretisoituu lopulta aina yksittäisen lapsen kohdalla. Tulevaisuuden aikuisen.